perjantaina, kesäkuuta 27, 2008

"Kätevä emäntä"

Taas ollaan jo perjantaissa ja joka päivä keskiviikosta lähtien olen tuntenut pistoksen rinnassani, että blogia täytyisi ehtiä päivittää. Kovasti on kiireistä ollut ja nytkin vain pienen hetkisen ehdin tässä koneen ääressä viivähtää. Mainitsin jo joskus aikaisemmin, että järjestämme kesäjuhlat. Kutsu on käynyt niin sisaruksille miehineen (minulla kaksi siskoa ja miehelläni kolme) kuin pienehkölle ystäväjoukolle. Yhteensä vieraita tulee vajaa 30!

Eilen tunsin itseni todella "käteväksi emännäksi" :´). Minä nimittäin nyt käytin tuota uutta yleiskonettani kakkujen leipomiseen. Kolme hyydykekakkua valmistui todella nopeasti. Tänään tutustun sitten koneeni raastinpuoleen tehdessäni salaatteja, mielenkiintoista. Pidän konetta kyllä ihan hyvänä ja monipuolisena, vaikka en mikään mahdottoman pullantuoksuinen äiti olekaan.. Yritän siis sanoa, etten ole tähän saakka leiponut ihan mahdottoman paljon, mutta luulen tästä löytyvän intoa tehdä enemmänkin. Esim. sämpylöitä voisi jatkossa tehdä useammin ja isolle porukalle on helpompaa tehdä niin makeaa kuin suolaistakin tarjottavaa, salaatteja, raasteita ja sen sellaista. Kirjasessa oli tietty ohjeita kaikkiin (minulle) hienouksiinkin, kuten salaatinkastikkeisiin yms.

Takaisin juhliin, eli tarjoilu on melko pelkistettyä. Ruokapöytään tulee broilerpastavuoka, vihersalaatti, oliivit ja feta, kaalisalaatti, patonkia ja levitteet. Jälkiruoaksi kahvi ja hyydykekakku. Sitten illaksi booli ja naposteltavaa. Huomiseksi on luvattu hyvää säätä ja tänään ainakin näyttää sen kannalta lupaavalta. Aurinko tuntuu paistavan! Joten eiköhän tämä tästä juhlaksi muutu. Laitan sitten myöhemmin kuvia ja tekstiä siitä, miten meni..

Puutarhassa on onneksi muutamia kauniissa kukassa olevia ryhmiä. Alla loistokurjenpolvi ja yllättävää kyllä lumipalloheisin kukatkin ovat vielä puussa, eivätkä onneksi maassa..



Valkoisia pelargonioita löysin paikallisesta kaupasta vielä muutamia. Eivät olleet mitään ihan kauniimmasta päästä, mutta uskon, että kun pääsevät hyvään multaan, niin muuttuvat nopeasti nätimmiksi. Nypinkin ruskeat kukat ja lehdet heti ja parani jo paljon.


Tässäpä kuulumisia tällä erää. Leppoisimmissa merkeissä sitten taas ensi viikon alussa uutta tekstiä viikonlopun kuulumisista! Ihanaa aurinkoista viikonloppua!

Ps. Tuo kätevä emäntä taisi tulla mieleeni siitä hauskasta (muistaakseni) kakkosen hupiohjelmasta. Ohjelman nimi oli kätevä emäntä ja se oli tehty pelkästään naisvoimin.

sunnuntaina, kesäkuuta 22, 2008

Haikeaa..

Haikeaa siksi, että huomenna on Antin viimeinen hoitopäivä pitkäaikaisella hoitotädillään. Antti on ollut läheisellä perhepäivähoitajalla tämän äitiyslomani ajan, eli viime syksystä saakka vain maanantaisin,mutta sitä ennen joka ikinen arkipäivä 1-vuotiaasta saakka. Hän on viettänyt siis kolme mukavaa vuotta Kirstin, ihanan hoitajan kanssa. Antti meni aluksi hänelle aamuisin jo seitsemän jälkeen, koska työmatkamme on melko pitkä. Kirsti kertoikin heidän viettäneen mukavia varhaisia aamuja Antin makoillessa pienenä poikasena hänen vatsansa päällä lattialla hieman vielä unen pöpperöisenä.. Kuulosti silloin niin ihanalta, että minun poikani sai noin mukavan hoitotädin. Kaikin puolin myös Antti on viihtynyt hoitopaikassaan tosi hyvin ja ollut aina innoissaan menossa sinne.

Päätimme kuitenkin keväällä, että jatkan hoitovapaata vuoden vaihteeseen saakka, muuten viettäisin tällä hetkellä äitiyslomani viimeisiä päiviä.. Samalla päätimme, että Antti jää kotiin, eikä mene enää hoitoon syksyksi. Hänellä alkaa seurakunnan päiväkerhokin, joten siellä näkee saman ikäisiä kavereita ja oppii sosiaalisia suhteita. Idea on edelleen oikein hyvä, enkä vaihtaisi sitä muuhun. Kuitenkin nyt selvisi, että jos olisinkin mennyt töihin jo elokuusta, olisimme saaneet luultavasti molemmat pojat tuolle samaiselle hoitajalle kokopäiväisesti. Vuodenvaihteesta sitten taas ei ole mitään tietoa..

Onpa tämä hankalaa tämä luopumisen tuska, vaikka tiedän, että pojilla on varmasti hyvä olla minun kanssani. Välillä jopa ajattelen, että pitäisikö sitä vielä muuttaa suunnitelmaa ja soittaa nopeasti hoitotoimistoon, että menenkin töihin jo elokuussa. Lisäksi tiedän, että töissäkin se ratkaisisi monta ongelmaa, jos soittaisin ja sanoisinkin tulevani jo syksyksi.. Mutta ei, sitten taas mietin, että onhan niitä hyviä hoitajia muitakin ja kun on kerrankin mahdollisuus hoitaa omia lapsiaan itse, edes puoli vuotta, niin minä käytän sen hyväksi. Eiköhän se mukava hoitopaikka järjesty pojille sitten vuoden vaihteessakin, näin täytyy toivoa.


Kuvassa on Antin hoitolaukkuna viimeisen vuoden ajan kulkenut ihana kassi. Olen ostanut sen Seinäjoen käsityömessuilta. Kuva on Maarit Ailion. Hänellä on paljon ihania kuva-aiheita, joita on saatavana vain ja ainoastaan erilaisilta messuilta niin julisteina, kortteina kuin painokuvinakin ja niistä tehtyinä erilaisina tuotteina. Olen vakiasiakas tällä kojulla aina kun vain heidän myyntipisteensä huomaan.

Vielä täytyy muuten kertoa, että kysyessäni Antilta, että mitä hän haluaisi antaa hoitotädilleen lahjaksi, hän vastasi, että paidan. Siis paidan! Mikään ei muuttanut hänen mieltään ja niinpä kävimme ostamassa Kirstille kesäpaidan. Vaikea ostettava, mutta löysimme Finn Wear:in pinkin trikoopaidan, jonka luulisin nyt olevan edes hieman hänen näköisensä ja jopa suunnilleen hänen kokoisensakin. Lisäksi Antti on askarrellut pahvisen kehyksen, johon laitamme hänen kuvansa. Se toimikoon korttina.


Sitten Juhannukseemme. Kauniista kukkasista olemme voineet nauttia vielä juhannuksen ylikin, koska sain viime viikolla kaksi tosi nättiä ruusukimppua.

Juhannuksen pyhinä saimme paljon aikaiseksi. Teimme takapihan kiveystä ja nauroimmekin, että kun muut heittelevät kiviä jossain kauniin järven rannalla, niin me paiskimme niitä täällä takapihallamme hiki hatussa :`). No, joka tapauksessa saimme pihaa todella paljon valmiimmaksi. Torstaina meillä oli vieraita, oikeastaan vähän kuin yllätysvieraita. Hauskaa pitkästä aikaa. Muuten teimme tosiaan noita kivihommia ja iltaisin kävimme saunomassa. Ensin perjantaina minun vanhempieni mökillä ja sitten lauantaina mieheni vanhempien mökillä, josta laitoinkin kuvia jo kahdessa aikaisemmassa postauksessani. Tässä tunnelmaa nyt perjantain mökkipaikasta.


Näkymä laiturilta mökille..



..ja laiturilta lammelle.

Tämä on sellainen todella rauhallinen metsälampi, joka osuu isäni metsäsaralle. Lammessa on todella kylmä vesi, se kun on sellainen lähdeperäinen, samoin kuin tuo appivanhempieni mökin lampi. Paikka on melko soinen, joten suopursut kukkivat siellä kauniisti. Isäni oli muutamia vuosia sitten tosi innokas hirsiveistäjä ja onkin veistänyt itse tuon oman mökkinsä. Mökki sijaitsee keskellä rauhallisinta metsää ja on todella rentouttava paikka.

Molemmissa mökeissä hyvänä puolena on kaiken muun lisäksi se, että toinen sijaitsee meiltä kotoa noin kahden kilometrin päässä ja toinen noin 20:n kilometrin päässä, eli ajomatka on lyhyt ja toiseen pääsee vaikka pyörällä.

Juhannuksesta jäi oikein mukava olo. Ihanaa kun ei satanut juuri ollenkaan, vain pieni kuuro perjantai aamupäivällä ja siinä se. Tänään sai kastella jo kukkiakin, etteivät kuivahda! Näissä tunnelmissa toivotaan mukavaa alkavaa viikkoa!

torstaina, kesäkuuta 19, 2008

Hyvää juhannusta!!





Tässä vielä muutama kuva tuolta Appivanhempien mökiltä. Kesäistä tunnelmaa näin keskikesän juhlan aikaan. Meidän juhannussuunnitelmamme ovat rentoutumista ja lepäämistä, joten emme ole sopineet tekevämme mitään etukäteen vaan toimimme sitten hetken mielijohteesta. Grillattavaa on varattuna ja muutakin hyvää syömistä, joten niistä aiomme ainakin nauttia. Sään salliessa pyöräilemme ja käymme ehkä jommankumman vanhempien mökillä saunomassa. Toivotaan, että ihan koko viikonloppua ei sataisi ja auringostakin saisimme nauttia edes vähäsen. Mukavaa ja ihanaa keskikesän juhlaa!!

maanantaina, kesäkuuta 16, 2008

Maanantai

Taas maanantai. Tuntuu, että maanantai on useammin, kuin muut päivät.. Mieheni lomaviikko on ohi. Anttikin oli tänään hoidossa ja me olimme Leevin kanssa kahdestaan kotona. Mukava viikko ja viikonloppu on takana päin. Lauantaina aamupäivällä saimme tehtyä siivot ja leivoin tarjottavaa synttärikahvitukseen. Olin koko iltapäivän pihalla kuokkimassa uutta kukkapenkkiäni, joten saunaa kaipasi. Niinpä lähdimme mieheni vanhempien mökille saunomaan. Kun saimme pojat nukkumaan, tein vielä aikaisemmin mainitsemani suolaisen hyydykekakun ja siivoilin vielä loppuja. Puolen yön jälkeen nukkumaan mennessä olin päivän saldoon enemmän kuin tyytyväinen. Tässä hieman mökkitunnelmaa..







Tildan tilkkupeittoni yksikään palanen ei saanut lauantaina minkäänlaista koristetta niskaansa. Tosin jo sunnuntaina jaksoin tehdä sitä hieman eteenpäin. Tekeleeni on muuttanut myös uuteen keskeneräisen käsityön koriini, jonka ostin perjantaina Tuurista, Keskiseltä. Eli sen verran muutosta on tapahtunut sen elossa..





Sunnuntaina sitten kahvittelimme vanhenemiseni kunniaksi, tosin porukka oli hieman pienempi kuin yleensä, koska enhän minä enää tällaisena vanhempana henkilönä tajunnutkaan, että Provinssi Rockissa Lauri Tähkä vasta aloitteli keikkaansa (siis sunnuntaina klo.13:30!) ja kolme sisarustamme vietti viikonloppuaan siellä.

Sain ihania lahjoja.. Siskoni oli maalannut minulle Martta Wendellinin taidejäljennöksen. Sain myös lahjakortin ja ison kukka-amppelin sekä yleiskoneen. Konetta kaipailin jo lauantaina taas kerran vatkatessani käsikoneella kakkutaikinaa.. Osasin hieman aavistella saavani sellaisen lahjaksi. Joka tapauksessa nyt tästä lähtien leivonta sujuu sutjakammin koneen avulla. Suolainen hyytelökakku oli ihan mahdottoman hyvää! Laitan teille tässä ohjeen. En muistanut ottaa kuvaa valmiista kakusta, mutta tässä kuva edes palasesta.. Ohje on Valion kirjasta Meillä kokataan.


Lohi-katkarapukakku

Pohja
100 g hapankorppuja
50 g voita

Kostutus
1 dl maitoa

Täyte
4 (a 2g) liivatelehteä
2 rkl kiehuvaa sitruunanmehua
1 prk (200g) raejuustoa
2 prk (a 200g) ruokajugurttia tai kermaviiliä
200 g kylmäsavukirjolohta hienonnettuna
1/2 tl rouhittua mustapippuria
1 dl tilliä hienonnettuna

Koristeluun
3 kovaksikeitettyä kananmunaa viipaleina
100 g sulatettuja katkarapuja
tilliä tai herneenversoja, sitruunaa

Leikkaa halk. 24 cm:n irtopohjavuokaan pohjan kokoinen leivinpaperin pala. Hienonna hapankorput ja sekoita sulatetun voin kanssa.Taputtele seos vuoan pohjalle ja kostuta maidolla. Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä 5 min. Yhdistä pohjan ainekset keskenään. Liuota liotetut liivatelehdet kiehuvaan sitruunamehuun ja sekoita ohuena nauhana täytteen joukkoon. Kaada täyte vuokaan, peitä ja anna hyytyä seuraavaan päivään. Irrota kakku vuoasta ja koristele.

Omat huomioni; Sitruunan määrän kanssa kannattaa olla tarkka ja pohjan määrää voisi vaikka hieman lisätä. Itse tein kakun halkaisijaltaan 22 cm.n vuokaan ja pohja riitti juuri ja juuri niin, ettei jäänyt "reikää".

Mukavaa tulevaa viikkoa!

keskiviikkona, kesäkuuta 11, 2008

Kukkiva puutarha

Kuvasin taas hieman noita puutarhani kukkivia. Alla lumipalloheisi puumallisena. Pidän siitä paljon. Tässä muuten vähän huonosta kuvakulmasta kukintojen kannalta, toisella puolella palloja on paljon enemmän.



Sitten nämä alppiruusuni..





Ja tässä ostamani runkoruusu, jota esittelin jo aiemminkin. Se on intaantunut kukkimaan ihan mahtavasti. UUsia nuppujakin tulee koko ajan.



Miehelläni on ollut lomaviikko ja vaikka onkin satanut, niin meillä pääasiassa vain öisin ja aamupäivisin. Niinpä hän onkin saanut maalattua etupihan puolelta jo melko mukavasti. Meillä nimittäin jäi maalausurakka viime kesänä kesken. Mieheni maalasi taloa yksistään, minulla kun oli silloin tuo Leevi mahassa ja maalaus ei oikein tuntunut hyvältä idealta.. Tänä vuonna minäkin voin maalailla, jos tulee sopiva rako. Saataisiin talo toiseen kertaan maalattua, niin ei sitten hetkeen tarvitsisikaan moiseen "tympeään" (ainakin minun mielestäni) urakkaan ryhtyä.

Aloitin muuten tänään leipomusurakkani valitsemalla tarjottavat sunnuntaita varten ja kaupassakin tuli käytyä. Täytän 30.. (apua) ensi viikon keskiviikkona ja kahvittelemme jo tulevana sunnuntaina perhepiirissä. Löysin kivan ohjeen suolaisesta kakusta, johon tulee kylmäsavulohta ja pohjaksi hapankorppurouhetta. Vähän kuin hyytelökakku, mutta tosiaan suolainen. Ajattelin kokeilla, josko onnistuisi..

maanantaina, kesäkuuta 09, 2008

Helteinen viikonloppu

Ihana viikonloppu, ei muuta voi sanoa! Lämmintä riitti, ihanaa.. Päivät vietimme pihalla nauttien auringosta ja illalla kävimme katsastamassa paikallista kesätapahtumaa, hauskaa sekin!

Jäätelöä terassilla, jäätelöä torilla ja silleen!



Tässä muutama kesäpläjäys pojista :´)



Yksi suuri ilon aihe on tälle viikonlopulle ollut se, että huomasimme viinirypäleemme vihdoin tehneen rypäleen alkuja!! Olen istuttanut tuon taimen ensimmäisenä kesänämme tässä. Silloin muistan myyjän sanoneen, että kolmantena tai neljäntenä kesänä voi alkaa odotella marjoja. Viime kesänä jo petyimme, kun oli se kolmas kesä, mutta nyt!! Nyt se tapahtui :´) Saa nähdä, toivottavasti saadaan marjat tämän kesän aikana kypsäksi, meillä kun köynnös on kukkapenkissä. Toki tuo penkki on etelänpuoleinen tosi paahteinen paikka, joten toivotaan!



Tein viikonloppuna myös takapihan, eli meidän varjoisan puolemme penkkejä, tuijaa, kuunliljaa ja patjarikkoa. Katotaan, miten ne lähtevät matkaan. Projekti ei ole vielä ihan valmis, joten siitä kuvaa myöhemmin.



Eilen illalla keräsin vielä ojan pientareelta kimpun lupiineita maljakkoon. Vaaleanpunaisia löytyi vain yksi!!

Ja tänään mieheni lomaviikon alun kunniaksi pidämme sadepäivää.. Päätettiin, että panostetaan loppuviikkoon pihahommien suhteen, eiköhän silloin jo aurinko paista. Ja kyllähän tämä sade tekee nyt niiiin hyvää luonnolle. Ihan liian kuivaa on ollutkin jo kauan. Mukavaa viikon alkua!

keskiviikkona, kesäkuuta 04, 2008

Päiväkahvi

Päiväni kohokohta on useimmiten juuri päivällä juomani kahvi ja sen kanssa jotain pientä herkuteltavaa. Näin raparperiaikaan leivoin viime viikolla raparperipiirakan ja sunnuntaina teimme jälkiruoaksi uuden reseptin mukaan Raparperiyllätystä. Löysin reseptin muuten Valion tämän vuotisesta kalenterista. Mielestäni se oli hyvää. Tänään kahvin kanssa otin siitä loput ja mieleeni tuli jakaa tuo resepti täällä. Tämä yllätys oli helppo ja nopea tehdä :´)
-sellaisista ohjeistahan minä pidän.



Resepti Raparperiyllätykseen;

n. 1 l (500g) raparperipaloja
2 dl sokeria

Taikina
50 g voita sulatettuna
1 pkt (2½ dl) Valio maustettua ruokakermaa 5 % cocos & lime
1 dl fariinisokeria
1 dl mantelirouhetta
1 dl kaurahiutaletta
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Tarjoiluun
vaniljakastiketta tai vaahtoutuvaa mansikkakermaa.
Vaniljajäätelökin käy mielestäni hyvin.

Pehmitä raparperit mikrossa sokerin kanssa paistosvuoassa (halk.27cm). Valmista taikina: Sulata voi. Lisää siihen ruoka 5% ja kuivat aineet. Viimeisenä jauho-leivinjauheseos. Kaada taikina pehmenneiden raparperien päälle. Paista 200 asteessa n.20 min. Tarjoa vähän jäähtyneenä vaniljakiisselin tai vaahdotetun mansikkakerman kanssa jälkiruokana tai kahvin kanssa.

Mielestäni paistos on aika makeaa, joten tavallisen sokerin määrää voisi hieman vähentää. Lisään myös pehmenneiden raparperien päälle hieman kanelia, kun teen tätä seuraavan kerran.

Tässä siis Maissin leivontanurkka tällä erää :´)

maanantaina, kesäkuuta 02, 2008

Viikonloppu ja ystävät

Vihdoinkin olen päivittämässä tätä blogiani, mihinkäköhän se aikani taas kuluikaan??
No, perjantaina olimme koko päivän ystäväperheemme luona, ensin minä poikien kanssa ja sitten myös miehemme, jotka ovat työkavereita, tulivat töistä päästyään molemmat heille. Grillausta, lasten leikkejä, aikuisten jutustelua ja silleen.. Tämä perhe on meille vielä melko uusi tuttavuus. Heilläkin on pieniä lapsia ja miehemme ovat tutustuttaneet meidät naisetkin.

Lauantaina olimme kotonani, eli lasten mummulassa. Siellä nautimme ihanasta lämpimästä päivästä ja löysin muutamia kivoja asioita puutarhaan; alla kuvassa näkyvän vanhan sangon ja sen alle kauniin liuskekiven. Tänään kävinkin hakemassa siihen nämä vaaleanpunaiset pelargoniat (mitenköhän kirjoitetaan oikein). Takana muuten pian kukkaan puhkeava lumipalloheisi -puumallisena, yksi puutarhamme suosikeista.



Lauantaina kävin myös ostamassa muutaman kauniin runkoruusun. Ruusut ovat minulle uusi tuttavuus, joten hieman jännittää, miten saan ne elämään..



Mummulassa ollessamme Antin pyörästä otettiin apupyörät pois ja Antti oppi tosi näppärästi pyöräilemään! Oppimista auttoi se, että mieheni oli nostanut apupyöriä jo toukokuun alussa sen verran ylöspäin, että ne ottivat maahan vain hieman horjahtaessa ja kääntyessä. Kuvassa päästä puuttuu kypärä, kun kuvan oton tohinassa Antti vain poseerasi, eikä enää lähtenyt ajamaan. Kypärä kun olisi niiin tärkeä muistaa aina laittaa päähän..



Sunnuntaina olin kutsunut meille vieraita grillaamaan. Tämä perhe on sellainen alun perin "kavereiden kaveripariskunta", johon tutustuimme ystäviemme häissä ja niiden järjestelyiden aikaan. Voimakas yhdistävä tekijä oli esikoistemme odotus, sillä olimme molemmat raskaana, lasketut ajat olivat kuukauden sisällä ja asumme samalla paikkakunnalla. Ystävystyimme ja nythän meillä ovat sitten nämä nuoremmatkin pojat taas kuukauden ikäerolla :´) Lisäksi olemme päässeet heidän nuoremman pojan kummeiksi. Ihanaa kun erilaisia, tärkeitä ystävyyssuhteita!

Viikonlopun ompeluksista sen verran, että saldona oli yksi "surunvalittelu" sydän. Valkoinen, pitsikoristeella. Ystäväni läheinen kuoli hiljattain, joten halusin muistaa häntä jotenkin pienesti.

Tänään olin auttelemassa siskoani lähinnä kotihommissa. Onpa siinäkin yksi hyvä esimerkki siitä, miten lapsiperheet jäävät nykypäivänä yksin, ilman yhteiskunnan suurempaa tukea. Siskoni nimittäin kaatui ennen joulua, ollessamme lasketteluretkellä Rukalla. Hän kävi jo siellä lääkärissä, mutta mitään selvyyttä ei saatu. Hän on potenut jalkaa koko kevään ja toivonut sen hiljalleen paranevan. Nyt kuitenkin reilu kuukausi sitten ortopedi totesi polvessa olevan tyypillisen lasketteluvamman, muistaakseni jonkun ristisiteen katkeamisen. Tuomio oli suoraan leikkaukseen, muuten ei olisi polvesta tullut kalua.. Onneksi heillä oli vakuutus, joka korvasi leikkauksen ja oli mahdollisuus valita yksityinen klinikka. Siskoni pääsi leikkaukseen ja kuntoutuu nyt parhaillaan. Varsinainen ongelma on tässä nyt kuitenkin se, että siskoni ei saa ottaa painoa tuolle leikatulle jalalle ensimmäisenä kuukautena ja heillä on yksi vuotias poika. Siskoni ei saa nostettua poikaansa edes aamulla hänen herätessään sängystä! Hoitoapua on oltava koko ajan!

Kaupunki ei tässä tapauksessa tullut juurikaan vastaan, kodinhoitajaa ei saanut. Kaikki resurssit kun kuluvat vanhuksiin. Toimistosta tarjottiin vasta myöhemmin harjoittelijaa kesäkuun alkuun.. Myöskään minkäänlaista kiertävää perhepäivähoitajaa ei ollut tarjota... harmillista! Poika kun ei ole ollut vielä vieraalla hoidossa ja on melko allerginen, joten päivähoitoon vienti tuntui melko mahdottomalta ainoastaan kuukauden ajaksi. Onneksi isovanhemmat ja me lähisuku asumme tässä lähellä. Siskoni miehellä oli mahdollisuus lomaan onneksi edes pari viikkoa. Yksi siskoistamme oli auttelemassa viikon verran ja mummut sitten loput. Lisäksi mieheni nuorin sisko lupautui auttelemaan kesätöinään viikon ajan :´) Yhteispelillä saadaan nyt hommat onneksi hoideltua. Niin, ja tänään oli soitettu myös neuvolasta, että perhetyöntekijää voisi saada mahdollisesti päiväksi pariksi. Eli kyllä tämä tästä, vaikka aluksi tuntuikin vaikealta.

Kylläpäs tuli pitkästi, toivottavasti ei sentään puuduttavasti. Mukavaa viikkoa!